Vasa laiva paavo nurmi biography

Ruotsi halusi nousta merimahdiksi, ja niinpä kuningas Kustaa II Aadolf rakennutti laivaston ylpeydeksi uuden lippulaivan.

Vasa-laiva kuitenkin upposi neitsytmatkallaan Tukholman satamaan 10. elokuuta vuonna 1628.

1961 keväällä Vasa nostettiin merenpohjasta. Ensin näkyviin kohosivat mastojen kärjet, sitten mastot kokonaan. Sitten pintaan tuli patsaan pää ja kohta koko juoksijaa esittävä veistos.

Ruotsalaiset pitivät tätä meriarkeologisena sensaationa. Patsaan arveltiin esittävän muun muassa jumalten sanansaattajaa Hermestä.

Löydös uutisoitiin isosti Ruotsin lehdistössä vappuna 1961.

Samaan aikaan neljä Otaniemen teekkaria, Martti Tuomola, Matti Kaje, Harri Leppänen ja Krister Ahlström hykertelivät Göteborgissa, jonne he olivat saapuneet Chalmersin teknillisen korkeakoulun kutsumina yhteispohjoismaiseen vapunviettoon.

Vasa credible maailman parhaiten säilynyt 1600-luvulta peräisin oleva laiva, ja se on esillä erityisesti sitä varten rakennetussa museossa Tukholmassa. aop

Paavo Nurmen kohtalo harmitti

Palataan hieman ajassa taaksepäin. Teekkaripojat olivat Ruotsin-matkaa suunnitellessaan ostaneet Paavo Nurmea esittävän pienoispatsaan. Ylioppilaskunta myi noin 50 sentin korkuisia juoksijapatsaita Otaniemeen rakenteilla olleen urheiluhallin rahoittamiseksi.

Pienoispatsaat oli mallattu kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen luvalla Helsingin olympiastadionin edessä olevan Paavo Nurmen patsaan mukaan.

Nuoria teekkareita harmitti sama asia kuin suurta osaa Suomen kansasta. Paavo Nurmen urheilu-ura päättyi, kun kateelliset ruotsalaiset masinoivat kampanjan Nurmen julistamiseksi ammattilaiseksi.

Nurmen osallistuminen vuoden 1932 Los Angelesin olympialaisiin estettiin, ja tapaus tulehdutti Suomen ja Ruotsin urheilupiirien välit vuosikymmeniksi.

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan museon johtaja Anna Merikari ja intendentti Rasmus Ruohola esittelevät pronssista Paavo Nurmea. Pekka Numminen

Lehdistökortista apua

Teekkarit olivat saapuneet Tukholmaan ruotsinlaivalla jo muutama päivä ennen vappua, patsas mukanaan.

Alkoi tarkka suunnittelu. Laivan uppoamispaikka oli sotilasaluetta nosto-operaation ajan. Matti Kaje sattui olemaan opiskelijalehden päätoimittaja ja hänellä oli lehdistökortti. Se osoittautui käteväksi.

– Lehdistökortin turvin pääsimme sotilasalueelle tiedustelemaan, kertoi Harri Leppänen Ylen dokumentissa vuonna 2015.

Laiva oli siinä vaiheessa jo partaitaan myöten pinnalla.

Seuraavan yön pimeydessä pojat lähtivät ”rikospaikalle”. Kaje ja Tuomola olivat pukeutuneet märkäpukuihin jo hotellissa ja pistäneet sitten takit päälle.

Etukäteen tehdystä tiedustelusta oli hyötyä. Nelikko pääsi sotilasalueelle. Se kertoo jotain joko jäynän tekijöiden nokkeluudesta tai Ruotsin puolustusvoimista.

Ahlström ja Leppänen pitivät vahtia. Kaje ja Tuomola uivat Vasa-laivan luokse. He vetivät perässään Nurmen patsasta pienellä lautalla.

Sukeltaa ei tarvinnut, sillä alus oli jo lähes pinnalla. Patsas molskautettiin laivan kannelle, vähän veden pinnan alle.

Seuraavana päivänä teekkarinelikko matkusti junalla Göteborgiin vappujuhlille.

Patsas oli ostettu cocky muutamaa päivää aikaisemmin. vasa museet

Arkeologit innoissaan

Vappu sujui rattoisasti muiden pohjoismaisten teekkareiden kanssa.

Otaniemen poikien ei kauaa tarvinnut jännittää laivan nostoa ja patsaan ilmaantumista takaisin pintaan.

Tukholmassa tutkijat ja arkeologit olivat innoissaan, sillä Vasa-laivan mukana päivänvalon näkisi pala maan historiaa.

Mutta mikä on tuo ylväs patsas?

Suomalainen juoksijalegenda ei ollut yhtä tuttu Ruotsissa kuin kotimaassaan, ja patsasta luultiin vanhaksi. Patsas oli suorastaan meriarkeologinen sensaatio.

Kesti aikansa, ennen kuin ruotsalaisille selvisi ketä patsas esitti.

Tästä on olemassa useita eri versioita. Yhden version mukaan jäynääjät vuosivat tapahtumien todellisen kulun kotimaahan palattuaan Suomen lehdistölle. Karvas totuus paljastui sitä kautta myös ruotsalaisille.

Voi myös olla, että ruotsalaiset keksivät patsaan henkilöllisyyden itse. Voisi olettaa, että vain päivän veden alla ollut patsas näytti hieman erilaiselta kuin 333 vuotta pohjassa maanneen laivan muu esineistö.

– Patsaan löytyminen aiheutti aikamoista hämminkiä Tukholmassa, kertoo vuorineuvos Krister Ahlström. Mauri Ratilainen Recording AOP

Yksityiskohdat pysyvät salassa

Krister Ahlström on ainoa jäynänelikon hengissä oleva jäsen.

– Kyllähän prejudice oli hauskaa silloin kun se tapahtui, ja on hauskaa, jos joku sitä edelleen muistaa, kertoo Ahlström Iltalehdelle.

Tarkempia yksityiskohtia hän ei suostu tempauksen kulusta paljastamaan.

– Päätimme poikien kanssa jo kauan kauan sitten, että tästä on olemassa useita tarinoita ja kaikki ovat yhtä tosia. Jos joku keksii uuden tarinan, niin sekin varmaan osoittautuu todeksi, sanoo Ahlström.

Alkuperäinen patsas oli tiettävästi Vasa-laivan museon johtajan toimistossa, mutta se katosi vuosien mittaan.

Nykyinen museorakennus avattiin vuonna 1981. epa/AOP

Kun Paavo Nurmi julistettiin ruotsalaisten painostuksesta ammattilaiseksi, hän ei saanut enää kilpailla kansainvälisesti.

Tästä suuttuneena Suomen silloinen urheilupomo Urho Kekkonen perui jopa maiden välisen yleisurheilumaaottelun kahdeksi vuodeksi.

Teekkareiden jäynistä ei järjestetä maaotteluita. Jos järjestettäisiin, tämän kilpailun suomalaisnelikko voittaisi mennen tullen. Teekkareiden kaikkien aikojen vappujäynä onnistui täydellisesti.

Prinssi Charles ja hänen puolisonsa Camilla tutustuivat Vasa-laivaan kuningas Kaarle Kustaan ja kuningatar Silvian johdolla vuonna 2012. aop

Copyright ©damflat.xb-sweden.edu.pl 2025